sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Kotikolo leffateatterina

Tämän tästä Yle Teema tarjoaa elokuvia, joita voi katsoa kotioloissa omina tallennuksina tai poimia katsottavaksi Areenasta. Viimeisimpiä on ollut Talo jalavan varjossa (1992).  Arto Pajukallio esitteli ja arvioi monin palkinnoin noteeratun elokuvan Hesarissa 6.1.2022. Niinpä tallensin ja katsoin leffan melkein saman tien. 

Hienostunut tyyli on tuttu esimerkiksi Downton Abbey -sarjasta. Tarkasti hahmotellut henkilöt kotioloineen kertovat 1900-luvun alun brittiyhteiskunnan jakautuneisuudesta. Pankkivirkailija Bastin suojattomuus korostuu yirtyksessä vaihtaa työpaikkaa. Kolmen sivistyneen Schlegelin sisaruksen elämää varjostaa asuintalon purku, mutta romahduksesta heidän kohdallaan ei ole kyse. Uusi asunto järjestyy. Yläluokkaisimpia ovat rikkaat Wilcoxit. Moraaliseen painiin perhe ajautuu Ruth Wilcoxin kuoltua, kun yhteistuumin päätetään olla noudattamatta tämän viimeistä tahtoa. Sen mukaan rouvan rakastama talo  jalavien alla eli Howards End tulee antaa Magaret Schlegelille. Naiset ehtivät ystävystyä. Vasta aivan elokuvan lopussa saa Margaret saa vihiä taloasiasta. Silloin Margaret muista syistä johtuen Margaret on jo talon onnellinen omistaja.

Tarkasti tapahtumia selostaa Jokke kirjanurkassaan. Minulle riitti tuoreeltaan pohdiskelu yksikseni juttu- ja katsomisseuran puuttuessa. Upea leffa!

 


 Ihan eri maailmaan sukelsin katsomalla Bohemian Rhapsodyn. Punaisella sohvalla istui toinenkin, mutta nukkui. Häntä ei kiinnostanut musiikkileffa. Kumpikaan meistä ei ole kylpenyt äänten valtameressä Ruisrockin vertaa. Minä en tiennyt edes maailmakuulun Freddie Mercuryn nimeä saati Queen-yhtyettä. Kuvassa vasemmalla Freddie, oikealla häntä elokuvassa esittävä Rami Malek. 

Huippusuositun yhtyeen ja sen solistin vaiheista kerrottu tarina ei kuulemma pidä kovinkaan tarkasti paikkaansa, kuten muun muassa Henna Rannanpää kirjoittaa Oulun ylioppilaslehdessä. Minulle asiantuntemattomalle meni täydestä. Koin maailmani avartuneen, kun minäkin sain tuntumaa jättikonserttiin lavalta käsin. Musiikki kuulosti suurenmoiselta. Kaikkensa antanut laulusolisti sekä Queenin muut jäsenet imivät itseensä yleisön valtaisaa innostusta. Kotisohvalta käsin ei myöskään  pysty kuvittelemaan, miltä on tuntunut olla osana yleisöä vaikkapa Queenin Live Aid -keikalla vuonna 1985.



Tämän arvostelun loppuun on liitetty Bohemian Rhapsodyn virallinen traileri. Hommaan kuunneltavaksi lisää Queenin musiikkia, tietysti kotona!





2 kommenttia:

  1. Olen katsonut molemmat teatterissa isolla kankaalla ja kummatkin olivat upeita, eri tavalla vaan. Tuon Rapsodyn musiikki oli kokemus,joka ei unohdu. Siis upea. Ja talohan oli visuaalisesti kaunis.Katsoin sen myös telkkarista, mutta ne menettää hirmuisen paljon. Molemmat kuuluvat sarjaan " katsottava pimeässä suurelta kankaalta."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korkea kynnys leffateatteriin menossa on pitkä mainosjakso ennen leffaa. Jospa pikkuteatterissa kuten Kino Piispanristissä olisi tarjolla edes Rhapsody, menisin katsomaan ja välttyisin 20 minuutin alkumainoksilta.

      Poista