Salon taidemuseo Veturitallissa jatkuu syyskuun alkuun Mari Rantasen näyttely Tunne värinä. Eilen otin taas kerran asiakseni ajella naapurikaupunkiin nähdäkseni tunnetun taiteilijan isokokoiset maalaukset. Jo ensimmäisessä salissa tunsin kylpeväni oranssissa.
Värikylläisyys yltyi peremmällä salissa. Roosa, turkoosi, keltainen tanssittivat ympyröitä ja kärjekkäitä muotoja oranssin päällä ja kummallakin puolella. Tällaista katsoessa riemastuu.
Katsoin välillä 13-minuuttisen videohaastattelun ja kuulin tekijältä itseltään, kuinka maalaukset syntyvät. Hänelle tärkeitä ovat värien lisäksi muodot ja rytmi. Ihmeemmin luonnostelematta hän kuulostelee ja hahmottelee tuntemuksiaan, joita kertyy niin arjesta kuin matkoilta. Maalaukset karttuvat ja muuntuvat suoraan alustalle. Koulussa hänen lempiaineitaan oli matematiikka, mikä näkyy töissä.
Katsojana virityin pohtimaan kysymysmerkin tarkoitusta. Ulkona satoi rankasti, edessä silmiä hiveli vehreys, mutta kaksijakoisena. Kysymysmerkki tuntui hälyttävän. Mietin raiskattuja metsiä, saastuneita vesistöjä, leviäviä autiomaita. Nykyihminen kantaa niskassaan vääjäämättä taakkaa. Entä tulevaisuus?
Huutomerkit pelkästään ilahduttivat. Oli hauska tutkia värikkäitä ympyröitä ja patukkamaisia merkin osia. Railakkaat väriyhdistelmät saivat teoksen soimaan iloisia väristyksiä.
Tässä teoksessa uumoilen kultapintojen viestivän tekijän matkoista Intiaan ja muualle värikylläiseen itään. Häivähdyksiä temppelien koristeellisista osista on tainnut saada paikkansa maalauksessa. Mitä muotojen ja värien omalaatuista järjestystä!
Jokaisessa salissa sai lukeakseen valaisevia tekstejä. Oli innostavaa katsella tällaista huolellisesti luotua, koottua ja pystytettyä näyttelyä. Tässä lista tekijöistä:
4 kommenttia:
Numero 6 miellytti, muut olivat ehkä liian symmetrisiä makuuni. Värikylläisyys on aina upeaa, mutta joskus yhdistelmät aiheuttavat päänsäryn....
Sehän Mari Rantasen töissä säväyttää, että ne ovat niin odottamattomia yhdistelmiä. Tutut kuviot ja merkit ajatteluttavat. Oletko katsellut tämän töitä joillakin Hesan metroasemilla?
Onpa kiinnostava näyttely.
Pidän noista kiinnostavista itämaisista pinnoista ja muodoista.
Vähän aikaa sitten ajeltiin Helsingissä metrolla, mutta en huomannut katsella ympärilleni.
Nettitietojen mukaan Niittykummun asemalta Espoosta ja Odenplanin asemalta Tukholmasta löytyy Rantasen kookkaita maalauksia.
Lähetä kommentti