Tytär isän valtapelin nappulana

Aika ajoin sähköpostiin ilmestyy Elisa Kirjalta vastustamattomia tarjouksia. Sellainen oli alle neljällä eurolla hankkimani  John Williamsin Augustus (1971), josta Bazar Kustannus Oy toimitti markkinoille ensimmäisen sähkökirjalaitoksen 2017. Englannin kielestä teoksen on suomentanut Ilkka Rekiaro. Kannen on suunnitellut Liisa Holm  ja käyttänyt siinä Araldo De Lucan kuvaa. Taittajaksi mainitaan Jukka Iivarinen / Vitale.

Parisen vuotta sitten vaikutuin Williamsista romaanikirjailijana lukemalla hänen teoksensa Stoner (1965). Tässä linkki blogijuttuuni.

Augustus alkaa Daniel Mendelsohnin mittavalla johdannolla, jossa kirjoittaja pohtii myös muita Williamsin romaaneja ja vertailee Augustusta Stoneriin. Johdannossa selityksen saa myös romaanin kirjemuoto. Sen juuret ulottuvat Ovidiukseen, vaikka kirjeromaani varsinaisesti keksittiin vasta tuhatviisisataa vuotta Augustuksen jälkeen.

Tekijän saatesanoissa Williams itse muistuttaa lukijoita, että teos on ensisijaisesti fiktiota:

Erään kuuluisan roomalaisen historioitsijan kerrotaan sanoneen, että hän olisi pannut Pompeiuksen voittamaan Farsaloksen taistelun, jos virkkeen toimivuus olisi edellyttänyt sitä. Moisia vapauksia en ole ottanut, mutta osa tämän kirjan asiavirheistä on tahallisia. Olen vaihtanut useiden tapahtumien järjestystä; olen keksinyt omasta päästäni siellä, missä historiallinen tieto on epävarmaa tai puutteellista; ja olen antanut identiteetin muutamalle henkilölle, joita historia ei mainitse. --

Kirjan lopussa Williams mainitsee kirjoittaneensa teostaan Roomassa, Northamptonissa ja Denverissä vuosina 1967–1972. Muista lähteistä selviää, että Augustus palkittiin vuonna 1973 National Book Award for Fiction -palkinnolla. Palkinnon Williams joutui tosin jakamaan John Barthin kanssa. 
 
Minulle lukijana tuotti pitkään vaikeuksia hahmottaa, kuka kulloinkin kirjoitti kenellekin. Kirjeiden ajakohdat heittelivät kesken tapahtumia vaihdetuista viesteistä muistelukirjeisiin vuosia tapahtumien jälkeen. Kaipasin sisällysluetteloa, kuten monesti ennenkin e-kirjoja lukiessani. Sivunumeroista en piittaa, koska ne väistämättä heittävät e-kirjassa. Mutta teoksen jäsentelyä tsekkaisin mielelläni sisällyksestä. Sain lopulta tekstiin järjestystä copy paste -menetelmällä. Ostamani e-kirjat ovat näet tallessa sekä Elisa Kirjan kirjahyllyssä, Sony Readerissa että pilvipalvelussa, joista kaikista voin tarkastella hankkimiani opuksia. Parhaiten sisällysluettelon teko onnistuu pöytäkoneelta. Aikaa kului runsas puoli tuntia ja koossa oli niin pitkä lista, että tarjoilen sen vasta oman juttuni päätteeksi.

Teos jakaantuu kolmeen osaan. Sekä ensimmäinen että toinen osa sisältävät useita numeroituja lukuja. Kolmas osa on lähes yksi ainoa kokonaisuus, iäkkään Augustuksen pitkä kirje ystävälleen ja elämäkerturilleen Nikolaos Damaskoslaiselle. Kirje ei koskaan saavuta vastaanottajaa, sillä tämä ehtii kuolla, ennen kuin Augustus lopettaa kirjoittamisen ja kuolee itsekin.

Ensimmäisessä osassa älykäs ja kunnianhimoinen vaikkakin sairaalloinen Gaius Octavius Thurinus (s. 63 eKr.), joka on enonsa Julius Caesarin adoptoima, kuulee ottoisänsä kuolleen odottamatta. Hän on silloin 19-vuotias ja ystäviensä seurassa. Uutinen muuttaa nuorukaisen. Hänestä tulee Gaius Julius Caesar, joka erkaantuu väistämättä ikätovereistaan. Itsekin hän korostaa asemaansa murhatun, jumalaksi korotetun enon poikana nimellä Gaius Julius Caesar Divi Filius. Lähivuodet ovat ankaraa taistelua vallasta, mikä vieroittaa etenkin Marcus Antoniuksen ystävien piiristä vastustajaksi ja lopulta tekemään itsemurhan taistelun hävinneenä. Suhde Kleopatraan osoittautuu tragediaksi, jonka loppukohtaus merellä näyttää riipaisevasti, kuinka yksin tappion kokenut mies jää.

Toisen osan kiinnostavin henkilö minulle on Julia, Augustukseksi korotetun Gaius Julius Caesarin tytär. Ainoaa lastaan romaanin mahti-isä hellii, hemmottelee ja myös kouluttaa havaittuaan tytön älykkääksi. Tutuksi tulee myös Augustuksen toinen vaimo Scribonia, Julian äiti, josta Augustus eroaa ja nai skandaalimaisesti Livian tämän odottaessa lasta edelliselle aviomiehelleen. Koska Augustus jää ilman omaa poikaa, tyttärestä tulee nappula valtapeliin, jossa dynastiset avioliitot toistuvat.

Julia on vasta 14-vuotias, kun hänet naitetaan ensi kertaa. Sulhanen on Marcellus, lapsesta asti tuttu leikkitoveri ja serkku. Julia jää leskeksi 17-vuotiaana, mutta ei aikaakaan, kun isä naittaa hänet uudestaan, nyt omalle ystävälleen ja liittolaiselleen Marcus Vipsanius Aggrippalle. Tästä avioliitosta syntyy kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Pojat kuolevat varhain ja myös Aggrippa kuolee äkillisesti, mikä Julialle merkitsee taas uutta avioliittoa. Tällä kertaa isä määrää puolisoksi poikapuolensa Tiberiuksen, jonka äiti on Agustuksen kunnianhimoinen vaimo Livia. Tiberiusta Julia sietää vaivoin, mutta synnyttää tälle yhden poikalapsen. Tämä kuitenkin kuolee viikon vanhana. Augustus saa kuulla tyttärensä suusta suorasukaisen kommentin, että tytär tuntee olevansa Rooman emakko, jonka tehtävänä on porsia yhä uudestaan. Isä näet tarvitsisi kipeästi vallalleen perijän omasta suvustaan, mutta ei sitä saa. Niinpä vaimo Livia onnistuu ujuttamaan oman poikansa Augustuksen adoptoimaksi ja siten tulevaksi keisariksi.

Julia hurvittelee joitakin vuosia upeiden roomalaisjuhlien kuningattarena isän puuttumatta ilonpitoon. Pitkällä matkallaan itään Julia osallistuu menoihin, joissa hän jumalattareksi korotettuna vetäytyy luolaan kauniin nuoren miehen kanssa ja saavuttaa unohtumattoman seksuaalisen täyttymyksen. Roomassakin rakastajia riittää. Siellä ei voi loppumattomiin välttyä skandaaleilta, kun  lainsäädäntöä kiristetään yhä tiukemmin perinteitä ja avioliittoja suojaavaksi. Ennen pitkää Julian häpeämätön elämäntapa johtaa pakkotuomioon ja karkotukseen. Vaikuttava on sekin kohtaus, jossa isän määräyksestä tytär saapuu tämän luokse ja kuulee, mitä on tehtävä. Tytär kysyy isältään, onko kaikki se, mihin isä ryhtynyt, ollut vaivan arvoista. Vastausta en muista. Mutta Augustusta huojentaa, ettei hän joudu tuomitsemaan ainoaa lastaan kuolemaan. Toisiaan rakastavat isä ja tytär eivät enää tapaa, kun Julia on viety yhdessä äitinsä ja palvelijan kanssa karkotuspaikkaansa Pandatariaan ja sieltä vuosien kuluttua niemimaan eteläkärkeen. Siellä hän kuolee.

Mendelsohnin mukaan "Julia on yksi romaanin vangitsevimmista, herkimmin vedoin piirretyistä henkilöistä – hän on älykäs, sarkastinen, kapinallinen, kokenut ja filosofinen." Hän kommentoi kokemuksiaan päiväkirjassa, jonka Williams keksii hänen kirjoitettavakseen Pandatariassa. Julia tuntee elämänsä oudoksi "maailmassa, missä ei ole valtaa eikä millään ole merkitystä, kun taas siinä maailmassa, josta hän tuli, kaikki oli pelkkää valtaa."

Romaanin kolmannessa osassa Augustus pohtii omaa elämäänsä kirjoittamalla pitkää kirjettä. Se jää
häntä viimeiseksi hoitaneen lääkärin Filippoksen huomaan. Tämä pohtii keisarin loppuvaiheita kirjeessä Lucius Annaeus Senecalle (55 jKr.). Romaani päättyy Filippoin nimissä hyväuskoiseen, ellei peräti naiviin luonnehdintaan tapahtumain kulusta Agustuksen jälkeen: 

Monien tämän päivän nuorten kansalaisten tapana on, kuten on ollut yli kolmenkymmenen vuoden ajan, puhua alentuvasti Octavius Caesarin pitkästä valtakaudesta. Ja hän itse, elämänsä ehtoolla, ajatteli kaiken työnsä menneen hukkaan.    Mutta hänen luomansa Rooman valtakunta on kestänyt Tiberiuksen ankaruuden, Caligulan hirviömäisen julmuuden ja Claudiuksen osaamattomuuden. Ja nyt meillä on uutena keisarina mies, jota sinä opetit poikana ja johon sinulla on edelleen läheiset välit hänen noustuaan valtaan; olkaamme kiitolliset siitä, että hän hallitsee sinun viisautesi ja hyveellisyytesi valossa ja rukoilkaamme jumalia, että Neron alaisuudessa Rooma viimeinkin tavoittaisi Octavius Caesarin haaveet.   

 Kuulen noiden rivien takaa kirjailijan sarkastisen naurahduksen. Ihminen ei kyennyt eikä kykene näkemään nokkaansa pidemmälle. Suuruuden lähellä eläminen ohjaa uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. Jo paljon ennen Williamsin aikaa oli nähty, että keisari Neron kausi merkitsi katastrofia sekä Roomalle että keisarille itselleen.

Eräässä haastattelussa Williams on maininnut, että hän käsitteli sekä Stonerissa että Augustuksessa "hallitsemista, yksilön vastuuta sekä vihamielisyyttä ja ystävyyttä. -- Mittakaavaa lukuun ottamatta vallan tavoittelu on kutakuinkin samanlaista yliopistossa kuin oli Rooman valtakunnassa."

Pettyneitä, yksinäistyviä sankareita on elänyt ennen ja elää yhä niin tosielämässä kuin sanataiteessa. Stonerin tapaan varsinkin Augustus on komea kuvaus erään miehen pyrkimyksistä, ajoittaisista menestyksistä ja lopulta pettymyksistä.

----------------------

LISÄYKSENÄ ROMAANIN SISÄLLYS

PROLOGI Kirje Julius Caesarilta Atialle (45 eKr.)

ENSIMMÄINEN OSA

I Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

II Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

III Kirje Julius Caesarilta Roomasta Gaius Octaviukselle Apolloniaan (44 eKr.)

IV Quintus Salvidienus Rufus: päiväkirjamuistiinpanoja Apolloniassa (maaliskuussa 44 eKr.)

2

I Kirje Atialta ja Marcius Filippukselta Octaviukselle (huhtikuussa 44 eKr.)

II Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

III Quintus Salvidienus Rufus: päiväkirjamuistiinpanoja Brindisissä (44 eKr.)

IV Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcius Filippukselle (44 eKr.)

V Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcus Junius Brutukselle (44 eKr.)

VI Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcus Junius Brutukselle (44 eKr.)

VII Kirje Marcus Antoniukselta Gaius Sentius Tavukselle, Makedonian joukkojen komentajalle (44 eKr.)

VIII Quintus Salvidienus Rufus: päiväkirjamuistiinpanoja (44 eKr.)

IX Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

X Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcus Junius Brutukselle (syyskuussa 44 eKr.)

XI Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcus Junius Brutukselle (lokakuussa 44 eKr.)

XII Konsulin käsky Gaius Sentius Tavukselle, Makedonian joukkojen komentajalle Apolloniaan, ja saatekirje (elokuussa 44 eKr.)

XIII Julistus jaettavaksi Makedonian legioonille Brindisissä (44 eKr.)

XIV Teloituskäsky Brindisissä (44 eKr.)

XV Keisari Augustuksen teot (Res gestae Divi Augusti) (14 jKr.)

3

I Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

II Kirje Marcus Tullius Cicerolta Marcus Junius Brutukselle Dyrrhakhioniin (tammikuussa 43 eKr.)

III Quintus Salvidienus Rufus: päiväkirjamuistiinpanoja Roomassa (joulukuussa 44 eKr.)

IV Kirje Marcus Tullius Cicerolta Roomasta Marcus Aemilius Lepidukselle Narbonneen (43 eKr.)

V Kirje Marcus Antoniukselta Mutinasta Marcus Aemilius Lepidukselle Narbonneen (43 eKr.)

VI Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

VII Senaatin pöytäkirjasta (huhtikuussa 43 eKr.)

VIII Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

IX Kirje Marcus Tullius Cicerolta Octavius Caesarille (elokuussa 43 eKr.)

X Kirje Marcus Antoniukselta Octavius Caesarille, lähetetty Marcus Aemilius Lepiduksen leiristä Avignonin lähistöltä (syyskuussa 43 eKr.)

XI Senaatin pöytäkirjasta: konsuleina Quintus Pedius ja Octavius Caesar (syyskuussa 43 eKr.)

XII Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (12 eKr.)

XIII Kirje nimettömältä Marcus Tullius Cicerolle Roomaan (marraskuussa 43 eKr.)

XIV Rooman historia. Titus Livius: katkelma (13 jKr.)

4

I Kirje Strabon Amaseialaiselta Roomasta Nikolaos Damaskoslaiselle (43 eKr.)

II Kirje Marcus Junius Brutukselta Smyrnasta Octavius Caesarille (42 eKr.)

III Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

IV Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Filippoin länsipuolelta hänen isälleen (42 eKr.)

V Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

VI Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

5

I Kirje Marcus Antoniukselta Ateenasta Octavius Caesarille (39 eKr.)

II Kirje Marcus Antoniukselta Gaius Sentius Tavukselle (38 eKr.)

III Otteita selonteoista: Heliopoliin ylipapilta Epimakhokselta Kleopatralle, Isiksen ruumiillistumalle ja Egyptin maailmojen kuningattarelle (40–37 eKr.)

IV Kirje Kleopatralta Aleksandriasta Marcus Antoniukselle (37 eKr.)

V Kirje Marcus Antoniukselta Octavius Caesarille (37 eKr.)

VI Kirje Marcus Antoniukselta Kleopatralle (37 eKr.)

VII Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

VIII Sotilaskäsky (syyskuussa 36 eKr.)

IX Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (13 eKr.)

X Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

6

I Kirjeitä Nikolaos Damaskoslaiselta Antiokiasta ja Aleksandriasta Strabon Amaseialaiselle (36 eKr.)

II Kirje Marcus Antoniukselta Armeniasta Kleopatralle (marraskuussa 36 eKr.)

III Selonteko Heliopoliin ylipapilta Epimakhokselta Armeniasta Kleopatralle (marraskuussa 36 eKr.)

IV Muistio Kleopatralta huoltoministerille (36 eKr.)

V Muistio Kleopatralta valtiovarainministerille (36 eKr.)

VI Muistio Kleopatralta Egyptin sotavoimien päälliköille (36 eKr.)

VII Kirje Kleopatralta Aleksandriasta Marcus Antoniukselle (talvella 35 eKr.)

VIII Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (12 eKr.)

IX Senaatin pöytäkirjasta Roomasta (33 eKr.)

X Kenturio Quintus Appiuksen anomus Efesoksesta imperaattori Marcus Antoniuksen Aasian-legioonien komentajalle Munatius Plancukselle (32 eKr.)

XI Kirje Aasian legioonien komentajalta Munatius Plancukselta Efesoksesta Octavius Caesarille (32 eKr.)

XII Marcus Agrippan muistelmat: katkelmia (13 eKr.)

XIII Kirje Gaius Cilnius Maecenaalta Titus Liviukselle (12 eKr.)

TOINEN OSA

1

I Sanelu Hirtialta pojalleen Quintukselle Velletrissä (2 eKr.)

II Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

III Kirje Lucius Varius Rufukselta Roomasta Publius Vergilius Marolle (39 eKr.)

IV Kirje Meviukselta Roomasta Furius Bibaculukselle (tammikuussa 38 eKr.)

V Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

2

I Postisäkki: kirjeitä Roomasta Octavius Caesarille Galliaan (27 eKr.)

II Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

III Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Albius Tibullukselle (25 eKr.)

IV Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

V Kirje Livialta Octavius Caesarille Espanjaan (25 eKr.)

VI Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Publius Vergilius Marolle Napoliin (23 eKr.)

VII Lääkäri Antonius Musan ohjeet avustajilleen (23 eKr.)

VIII Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

IX Kirje Publius Vergilius Marolta Quintus Horatius Flaccukselle (22 eKr.)

X Kirje Octavialta Velletristä Octavius Caesarille (22 eKr.)

3

I Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

II Kirje Livialta Octavius Caesarille Samokseen (21 eKr.)

III Julkinen kirjoitus: Timagenes Ateenalainen (21 eKr.)

IV Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Arezzosta Gaius Clinius Maecenaalle (21 eKr.)

V Kirje Nikolaos Damaskoslaiselta Roomasta Strabon Amaseialaiselle (21 eKr.)

VI Kirje Terentialta Octavius Caesarille Aasiaan (20 eKr.)

VII Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Gaius Cilnius Maecenaalle Arezzoon (19 eKr.)

VIII Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

IX Kirje Nikolaos Damaskoslaiselta Strabon Amaseialaiselle (18 eKr.)

X Kirje Quintus Horatius Flaccukselta Octavius Caesarille (17 eKr.)

XI Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

4

I Kirje Nikolaos Damaskoslaiselta Jerusalemista Gaius Cilnius Maecenaalle (14 eKr.)

II Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

III Kirje Publius Ovidius Nasolta Sextus Propertiukselle Assisiin (13 eKr.)

IV Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

V Runo Julialle; tiettävästi Ovidiuksen kirjoittama (noin 13 eKr.)

VI Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

VII Kirje Livialta Tiberius Claudius Nerolle Pannoniaan (12 eKr.)

5

I Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

II Kirje Publius Ovidius Nasolta Sextus Propertiukselle (10 eKr.)

III Kirje Gnaeus Calpurnius Pisolta Tiberius Claudius Nerolle Pannoniaan (9 eKr.)

IV Kirje Livialta Tiberius Claudius Nerolle Pannoniaan (9 eKr.)

V Kirje Marcellalta Julialle (8 eKr.)

VI Kirje Gnaeus Calpurnius Pisolta Tiberius Claudius Nerolle Germaniaan (8 eKr.)

VII Kirje Nikolaos Damaskoslaiselta Strabon Amasialaiselle (7 eKr.)

VIII Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

6

I Kirje Gnaeus Calpurnius Pisolta Tiberius Claudius Nerolle Rodokseen (9 eKr.)

II Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

III Kirje Gnaeus Calpurnius Pisolta Tiberius Claudius Nerolle Rodokseen (3 eKr.)

V Kirje Paullus Fabius Maximukselta Octavius Caesarille (2 eKr.)

VI Julian päiväkirjasta Pandatariassa (4 jKr.)

KOLMAS OSA

Kirje Octavius Caesarilta Nikolaos Damaskoslaiselle (14 jKr.) 9 – 11. elokuuta

EPILOGI

Kirje Filippos Ateenalaiselta Napolista Lucius Annaeus Senecalle (55 jKr.)

Roomassa, Northamptonissa ja Denverissä 1967–1972