Perhekunta on karttunut yhdellä uudella karvanaamalla. Parivuotias Sofi-rouva jouti emon hommista pois, kun jälkeläisistä löytyi muun muassa sydänvikoja. Niinpä kasvattaja myi koko rouvan. Nyt se opettelee tunnistamaan paitsi ympärillä hääriviä ihmisiä myös pihapiirin muita karvanaamoja. Ja häkin varjoisasta nurkasta löytyy... Hemuli, ikää jo nelisen vuotta, vastikään virtsakivivaivasta selvinnyt marsu, joka jäi leskeksi jo kauan sitten. Ihan vielä se ei ole tajunnut borderterrierin vaihtuneen vanhasta ja raihnaasta Pultti-herrasta nuoreksi, hyppykykyiseksi rouvaksi.
Mitähän tapahtuisi, jos Sofi loikkaisi häkkiin? Huomattu on, että ennakkotiedot rouvan metsästysvimmasta ovat totta, huh-huh. Entä tiedot marsujen äkkinäisistä sydänpysähdyksistä paniikin yllättäessä?
2 kommenttia:
Sopivatpa mukavasti värityksiltään yhteen ! Kait noista kaverit tulee , kun vain jaksaa opettaa .kerran oli minullakin marsu-kolmekin -yksi yksitoista vuotta...en juuri ymmärtänyt elukan tuomaa iloa , sottasi ja haisikin , mutta olihan se hellytävä sylissä pidettävä .Tottui siihen kuin kissa.
Meidän edesmennyt sakasanpaimenkoira rakastui kyläpaikassa tuollaisessa pihahäkissä viihtyvään mustaan kaniin. Aina käydessä kyyhötti juuri tuolla tavalla nokka verkossa kiinni ja tapitti herkeämättä. Perheessä oli kaksi koiraankin, mutta viis niistä...
Lähetä kommentti