Elokuun lämpimänä yönä näin pitkästä aikaa kuun täytenä sähkövalojen häiritsemättä. Silloin otin Nikonilla useita kuvia eri säädöin. Niistä en nyt välitä mainita, koska pimeässä ne osuivat, mihin sattuu. Otsalamppu olisi auttanut asiaa, vaan eipä ollut mukana.
Eilis-iltana oli taas lähes täysikuu ja taivas pilvetön. Mutta, mutta: oli myös sen verran kylmää, etten saanut lähdetyksi hyppysiäni palelluttamaan. Siispä tarjoilen tämän verran myöhässä elokuisia tunnelmakuvia.
Lampeen päilyi silloin kiehtovia heijastuksia. Hiukan epätarkkanakin kuva kertoo, kuinka öinen valoilmiö muuttaa maisemaa.
Lisää maagista tunnelmaa kuun kumotukseen syntyy, kun ihmettä tarkkailee kuusten takaa. Päiväeläjälle oudot oliot liikkuivat yössä, sillä rannan tuntumassa hiippaillessani pääni ohi suhahti jokin iso otus. Ehkä huuhkaja, sillä lepakkoa isommalta lentäjä tuntui.
Pelotta kuitenkin jatkoin kuvapuuhiani. Nyt tuumaan, että ennen pitkää rantaan löytyy myös penkki, jolta käsin voi vaikka pitkällään tiirailla tähtiä taivaalla ja kuulostella öisiä lentäjiä. Hyvältä tuntuu myös se, että pimeässä kuhkijalle turva on lähellä.
1 kommentti:
kaunista kaunista . Google ei sitten enää kuulemma tue blogiani !! heitti ulos vaivalla vääntämäni jutun ja nyt en pääse sivulleni . Saas nähdä onko hylkääminen lopullista ...
Lähetä kommentti