Mökkipuuhien tauottua aikaa riittää liiaksi asti. Niinpä luin viimeisimmän lainaksi saadun Mikrobitti-lehdenkin melkoisen tarkkaan. Viereinen kansikuva tosin esittelee edellistä numeroa, joka keskittyy kännyköihin. Tuoreimmassa, perjantaina ilmestyneessä lehdessä perataan tablet-tietokoneita, telkkareita ja emolevyjä. Varsinkin tabletit kiinnostavat, sillä jo jonkin aikaa olen pohtinut, voisiko vaikkapa sanomalehtien lukemisen siirtää kokonaan tabletin ruudulta tapahtuvaksi. Mökillä homma ei vielä onnistu, koska siellä nettiyhteys toimii mokkulan varassa ja sen nopeus vaihtelee aika lailla. Mutta, mutta - eiköpä kehitystyö tuottane parannuksia ennen pitkää.
Olen useita vuosia saanut käsiini tietotekniikka-alan lehtiä. Useimmiten olen vain selaillut niitä, koska ymmärrrykseni ei ole riittänyt asiantuntijoiden tekstien tajuamiseen. Ihmeekseni uudistuneista MB-lehdistä on löytynyt useita siten kirjoitettuja juttuja, että minunlaiseni täti-ihminenkin pysyy kärryillä. Huomaan toimittajien ponnistelevan tosissaan, jotta lukijakunta laajenisi. Ei hassumpaa. Lehti kertoo linjauksistaan muun muassa näin:
MikroBitti on tarkoitettu kaikille tekniikasta ja sen arkipäivän
sovelluksista kiinnostuneille. Lehteä lukevat niin alan harrastajat kuin
arkipäivän ratkaisuja etsivät kuluttajatkin.
MikroBitti käsittelee monipuolisella tavalla tietotekniikan ja
viihde-elektroniikan laitteita ja ilmiöitä. Se tarjoaa lukijalleen
käytännönläheisen kuvan tekniikasta ja laitteista, sekä niiden
hyödyntämisestä.
MikroBitistä löytyy testejä ja vertailuja niin olohuoneen
digitekniikasta kuin tietotekniikasta ja niiden komponenteistakin.
Markkinoiden laaja oheislaitetarjonta on huomioitu runsailla kokeiluilla
ja tuoteuutisilla. Lehden artikkelit selvittävät uuden tekniikan saloja
pintaa syvemmältä ja ohjeet ja oppaat neuvovat oikeiden laitteiden ja
palveluiden valinnassa.
MikroBitti kehittyy lehtenä ja sähköisenä palveluna jatkuvasti uusien
teknisten ratkaisujen tullessa markkinoille ja on kertomassa niistä
kuluttajille ensimmäisenä.
Toinen tuore, komea julkaisu, joka tuli tarkkaan syynätyksi, on Kamera 9/2012, jonka kannessa komeilee viehkeä lapsi. Keskeisimpänä teema on näet lapsikuvaus. Netistä löysin edellisen numeron kannen. Satu Silvohan se siinä poseeraa.
Kuinka ollakaan, huomasin vasta tuoreimmasta lehdestä, että Tukholmassa on nyt esillä Sally Mann -näyttely. Se kuitenkin päättyy syyskuun myötä. Niin rivakkakäänteinen en enää ole, että hyppäisin laivaan ja käväisisin katsomassa upeat valokuvat Fotografiska museetissa. Kerran kumminkin osuin Tukholmaan parahiksi ja näin Annie Leibovitzin laajan tuotannon helmiä samaisessa paikassa, kun näyttely oli saanut viikon lisäaikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti