Illan tullen porhalsin Turun Logomoon, hyvästä syystä: pojantytär oli kutsunut koulunsa vanhojen tanssimista ihastelemaan. Siellä se nuorin lapsenlapsikin esitti vanhaa muiden mukana. Täydestä meni punaisessa puvussaan.
Ennen tanssien alkua oli varattuna aikaa ja tilaa upeuksien kuvaamiseen. Toinen toistaan säteilevämpiä kaunottaria ja uljaampia nuorukaisia hännystakeissaan poseerasi yhä uudestaan, kunnes päästiin varsinaiseen asiaan, tanssimiseen.
Pojantyttärellä kavaljeerinsa kanssa oli kunnia marssia ensimmäisenä oikealta tulevana parina tanssilattialle.
Jumppamaikat ja musiikin ope soittotaitoisten oppilaiden kanssa olivat taas kerran opastaneet ison liudan nuoria perinteisten tanssien pariin. Tahdissa pysyttiin. Mutta vasta sitten irtosi kunnolla, kun päästiin diskovirityksiin. Silloin musiikkikin tuli levyltä.
Ennen viimeistä valssia kotiväki pääsi hetkeksi pyörähtelemään oman nuorensa kanssa, samoin muu yleisö. Mutta tästä sadusta oli irtauduttava jo kuudelta, sillä vanhoilla oli tulenpalava kiire vaihtaa hepenet sellaisiin tamineisiin, joissa pärjää laivaristeilyllä. Ja satamaan piti ennättää jo kahdeksaksi.
Hankalissa kuvausoloissa napsin muutaman kymmentä kuvaa, ja sain niistä rajamaalla sekä valotusta ja väritasapainoa korjailemalla hyvän satsin ihan katselukelpoisia otoksia. Sarja on jo nähtävissä verkossa, niin kuin varmaan monen muun kameraansa ahkerasti käyttäneen aikaansaannokset.
2 kommenttia:
Voi sitä nuoruuden suloa ja iloa! Vanhojen tansseissa on ihana katsella, miten nuorisosta kasvaa hetkessä aikusia!
Milläs ne kuvat sieltä löytyy ? Kai niillä on jokin nimike , millä ne voi etsiä ? Eli tarkoitatko , että ne ovat ihan yleisesti katsottavissa ? Kauniita ovat nuoret ...
Lähetä kommentti