Kun marssin ensiapuun arvioitavaksi, sain lääkäriltä oitis antibioottikuurin ja ajan poisto-operaatioon. Pahaksi onneksi lääkekuuri ehti loppua viikon verran ennen kuin lääkäriltä löytyi aikaa näyttää, mihin kirurgiksi erikoistuva veitsellään pystyy. Odotuksen päivinä patti sai uutta puhtia ja paisui paisumistaan, kunnes oli poistoaamuna niin muhkea, ettei veistä voitu käyttää. Niinpä paise sai alustavaa kyytiä käsipelillä. Kai hommassa jonkin sortin instrumenttejakin käytettiin, mutten mahallani maaten nähnyt. Oli kuinka hyvänsä, minä kärsin ja voihkin, sillä puudutus ei tuntunut tehoavan.
Kun kidutus päättyi, lääkäri tokaisi, että kymmenen päivän antibioottikuuri on tarpeen ja että heti seuraavana aamuna on tultava sairaanhoitajalle näyttämään, alkaako tilanne selässä rauhoittua. Mitään hupimatkoja Hesaan ei ollut yrittäminen, vaikka sellaisia oli kaksin kappalein odottamassa.
Uusi leikkausaika sovittiin parin viikon päähän, tähän helmikuun alun tiistaihin. Näinä pattiviikkoina on tullut tutuksi reitti sairaanhoitajalle vaihdattamaan sidettä. Paraikaa kuuntelen, miten särky selässä yltyy, sillä ihan vähällä pesäke monine lokeroineen ei ollut häädettävissä. Loistojuttu kumminkin, että tämmöistä hoitoa on saatavilla Liedon mainiosta terveyskeskuksesta. Menen näytille taas torstaiaamuna, jolloin myös lääkäri katsastaa haavan ompeleineen. Nyt syön kiltisti uuden kuurin antibioottia ja toivon parasta. Vastaisen varalle lupaan itselleni, etten enää raavi tai varsinkaan kynsi selkääni ihan veresnahalle, vaikka yltäisin johonkin pikku nystyrään ihossani...
8 kommenttia:
Ystävälläni meni toissa kesä kokonaan selkään tulleen paiseen hoitoon: ei voinut asua mökillä, hygieeniset olosuhteet saunasta huolimatta eivät olleet riittävät, koko kesän joutui käymään terveyskeskuksessa harva se päivä puhdistuttamassa haavaa, leikkauksia oli ainakin kaksi ellei kolme! Ihan viaton pieni paise aiheutti ison vaivan ja koko kesä meni pilalle sen takia. Joten nyt ei muuta kuin kunnon antibioottikuurit ja tarkkailu, ettei pitkity loputtomiin.
Kurja kuulla ystäväsi kokemuksesta. Uusiutumisriskistä puhui lääkärikin tänään. Onneksi on vasta helmikuun alku ja hyvät pesuolot kotona. Teen parhaani, että pääsen tästä riesasta eroon.
Pikaista paranemista ja hyvää Runebergin päivää!
Kiitos hyviatä toivotuksista. Tänään Runebergin päivänä tuntuu jo eilistä paremmalta. Sain muuten juhlapäivän kunniaksi luettavakseni Sua lähde kaunis katselen -runon englanninnoksena. Jännä. Silti vetäisin kotiin päin ja sanon, että suomenkielinen versio päihittää brittikäännöksen. Kuulemma alkuperäinen runo ruotsiksi on kuitenkin omaa luokkaansa.
Nyt on Runebergit ohi ja toivottavasti myös patti ! Kysyitkö mistä moinen tulee ?!
Kysyin toki ja kuulin, että syitä on monia kuten terveyskirjaston linkistäkin selviää. Itse epäilen lääkärinkin mainitsemaa verinaarmua ihossa. Rapsuttelin, etten sanoisi kynsin, usein just sitä lapaluun alista seutua selässäni, johon ajos puhkesi. Rintsikan kauluksella on ollut osuus asiaan. Siksi iho tuntui kireän kauluksen alla ärtyneeltä.
Hei, kiitos tästä tekstistä! Ikävä tietenkin tuo kokemuksesi, mutta pääasia ettei ollut mitään vakavaa! Itelläni on nimittäin ihan superkipeä patti selässä. Se ei ole ihan noin punainen kuin tuossa kuvassasi, mutta punoittaa kuitenkin. Sain (vasta) torstaille ajan työterveyteen! Kävin puolisen vuotta sitten ihotautilääkäri ja hän huomasi patin ja sanoi sen olevan jonkinlainen rasvapatti. Sanoi että se voi kasvaa ja ei kannata poistaa... mutta en huomannut kysyä mitä tarkoittaa jos se kipeytyy! Varmaan minullakin tulehtunut :( Millainen on tilanne nyt?
T. Laura
Selässä näkyy hyvin parantunut arpi. Mutta, mutta: mieluimmin olen käyttämättä rintsikoita ainakin kotioloissa, koska yhä paiseen kohta jotenkin rasittuu liiveistä.
Hyvä, että pääset melko pian lääkäriin. Jos tulehdus kumminkin pahenee äkkiä, ensiavussa autetaan kuten minunkin tapauksessani. Antibiooteilla kai taas rauhoitetaan tulehdusta, ennen kuin paiseen voi kokonaan poistaa. Vaarana näet oli ja on tilanteen äityminen verenmyrkytykseksi.
Terveyskeskuksessa kuulemma hoidetaan viikoittain paisetapauksia. Ne siis ovat melko yleisiä ja kurjimmillaan herkkiä uusiutumaan. Onneksi en ole havainnut merkkejä uusista pateista missään päin kroppaani.
Toivotan sinulle onnea ja ennen pitkää mukavaa, patitonta kevättä :-)
Lähetä kommentti