keskiviikko 11. kesäkuuta 2025

Aurajoen rannoilla


Kaipuu jokirantaan sai eilen lähtemään jalan liikkeelle ensin yhdellä bussilla kauppatorin laitaan, toisella saman tien Tuomiokirkkopuistoon. Sieltä oli määrä askeltaa suoraan Aurajoelle, mikä osoittautui hankalaksi. Jokirannan puoleinen kirkkopuisto oli tyystin rajattu ravintola- ja esiintymistelttojen käyttöön. Kiertoteitse päädytään kivetylle rantapenkalle, jota pitkin voi kävellä arkkipiispan talolle asti ohi Åbo akademin ja Sibeliusmuseon rakennusten.

Arkkipiispan palatsin sivuitse osuu Piispankadulle. Sen varrella voi piipahtaa lounaalle tai kahville Fabbes-kahvilaan. Sieltä nappasin kuvan Piispankadusta. Mauno Koiviston lapsuudenkoti sijaitsee lähistöllä, mutta jäi tällä reissulla vilkaisematta.

Tarkoitus oli jatkaa kävelyä Tuomaansillan kautta joen läntiselle rannalle. Ennen siltaa silmiin osui juhannusruusu täydessä kukassa. 


Sillalta näkyy Tuomiokirkko niin uljaana, että kuva siitä täytyi ottaa talteen.

 


Puiden ja pensaiden suojassa kulkee kävelyreitti osittain lankuista rakennettuna. Lankkuosuudelta löytyy myös istuimia ja kaiteista portteja. Niistä pystyy siirtymään aivan veden partaalle. Kaiteen takaakin näkee, mitä linnut puuhaavat. Rinteessä kuulemma pesii rottia.

Sorsauros päiväunilla näkyy tässä otoksessa, toisessa pariskunta kaikessa rauhassa räpylöimässä sinne tänne. Kuvat otin iPhonella, käsittelin niitä kotikoneella.




Onkohan jonkun pesänteko jäänyt vaiheeseen? Vai tuuliko on järjestellyt kaisloja koristeeksi puun oksille? Tarkennuksena FB:n kautta ja myös kävelykaverilta tuli tieto, että korkealla ollessaan jokivesi kuljettaa kaislanjämiä. Niitä jää sitten kiinni puiden oksiin.


Vastarannan komeita puurakennuksia häämöttää muhkeiden lehtipuiden takaa. Niitä katselee mielikseen sekä lähietäisyydeltä että joelta. 


Äskettäin maalatulta näyttää iso vaalea rakennus. Olen melko varma, että siinä sijaitsee muutaman kerran nimeään vaihtanut, nykyinen ravintola Grädda.


Kuvista viimeiseksi jääköön otos runsaana rehottavasta rohtoraunioyrtistä. Ihan varma en ole nimestä, mutta muistan oppineeni tuntemaan kasvin vävyn äidiltä. Hän tiesi paljon erilaisia rohdoskasveja. Joistakin hän kuivaili lehtiä teetarpeiksi.

Meitä oli liikkeellä kaksi vanhaa ystävystä, nykyiset naapurit Saga Kaskenniityssä. Kun päädyimme Tuomiokirkkosillan tuntumaan, oli helppo jatkaa Vähätorille etsimään jäätelöä. Ei ollut turha yritys sekään. Ja bussilla reissattiin Aurakadulta kotiovelle!

4 kommenttia:

vanski kirjoitti...

Onpa mukava katsella ns "valmista kaupunkia"! Ajelimme tänään ja päädyimme mm Postipuistoon, se oli niin rumaa ja betonista, että en edes yhtä kuvaa ottanut! Joten mieli kyllä koheni tuosta kävelylenkistäsi! Kiitos.

Marjatta Mentula kirjoitti...

Monipuolinen kävelyretki siellä.
Kaupungeissa voi suunnitella monipuolisempia lenkkejä kuin maalla, ja Turkuhan on todella kaunis ja tunnelmallinen kaupunki.
Meillä on juhannusruusu vielä nupulla, mutta kyllä se juhannukseksi aukeaa, koska nyt on yllättäen ennustettu viikonlopuksi jopa hellerajan ylitystä.

Lissu kirjoitti...

Oli tosiaan mukava lenkki. Joudun tosin varomaan jalkojani, sillä ne väsyvät nykyään. Eilen kyllä jaksoin siinä kuin kaverikin. Askeleita kertyi lähes 8000.

Lissu kirjoitti...

On etsittävä Turun mahdollisuuksia, sillä oikeille matkoille ei enää tee mieli. Aika mainioita paikkoja löytyy. Omaa autoakaan en kaipaa, sillä Föli-bussit kuskaavat lähelle lenkkimaisemia. On näet varjeltava jalkoja liialta väsymiseltä jo ennen reitille päätymistä.
Kunpa oma juhannusruususi hehkuisi vielä juhlapäivinä.