Tarkistuskuljeskelu lähimetsässä vahvisti, että mustikoita löytyy, ei kuitenkaan viljalti. Vahvistui päätös käydä torilla mustikassa. Alkoi näet tuntua samalta kuin pojastani muinoin, kun hän seisoi lohduttoman näköisenä kivellä litran kippo kädessä. Selvisi silloin minullekin, että sen täyttäminen mustikoilla oli kymmenvuotiaasta ylivoimainen homma. Pojan isääkään ei mustikkametsään saanut, sillä hänen punavihersokeutensa yltyi aina heinäkuussa niin pahaksi, ettei hän nähnyt sinisiäkään marjoja...
Mustikoita napsin muutaman suuhuni, mutta sieniä keräsin. Kolme neljä mehevää kantarellikasvustoa tuotti sopivasti ilta-aterian tarpeisiin. Muita sieniä ei juuri näkynyt. Viimevuotisia tattisatoja muistellessa ihmetyttää, missä tatit tänä vuonna lymyävät. Kyllä niitä jo pitäisi löytyä, vaikka sientenkin satokausi on myöhässä.
Eilen pihakuusen alta poimin pari kaunista tatinpoikasta: sappitatteja! Viime vuonna heinäkuussa sain mökkipihasta saaliiksi kuusen herkkutatteja ja komeita punikkitatteja. Lähimetsässäkään ei tarvinnut kauaa tallustella, ennen kuin jo törmäsi tattiin.
Tässä vielä päivän kantarellisaalis putsattuna ja kuvattuna. Vanhaan tapaan paistan sienet sipulisilpun kanssa pannulla voissa, lisään ruokakermaa ja hiukan suolaa, ehkä myös pippuria. Haudutan jokin aikaa. Siinä se sitten on syötävän hyvänä: metsäsuomalaisen kesäherkku.
5 kommenttia:
Eipä ole meidänkään lähimetsissä mustikoita ylettömästi - aina niistä nyt piirakkamarjat saa, vaan joutuupi hiukan etsiskelemään parhaita paikkoja. Kantarellajakaan en ole runsaasti tavannut, tatteja vain muutamia. Uskoisin tattien tulevan hiukan myöhemmin - ainakin viime vuonna herkkutattisaaliimme kasvoi Somerniemellä vasta elokuun puolen välin jälkeen.
Kanttarelleja en Kolilla nähnyt , paikallinen isäntä kyllä !Mutta mustikoita oli niin älyttömästi , että en ikinä ole moista nähnyt !Minäkin keräsin -käsin - yli ämpärillisen ja jos tietää minut , jotta "en mustikan perään kumarru", niin hirrrrrrmuisesti niitä oli !!Toivottavasti sinne saadaan thaimaalaisia , sillä muuten ne jäävät metsään , niitä oli niin runsaasti .Ja torihan se meikäläisen kanttarellipaikka on .
Hyvä tietää, että edes idässä kasvaa mustikoita. Hinnat kai määräytyvät tarjonnan mukaisesti. Heinolasta sai viikko sitten 35 eurolla viisi kiloa upeita, kuivia mustikoita. Turussa City Marketin edessä pahan näköiset maksoivat 40 euroa viiden kilon satsi. Turun kauppatorilta ostin saman satsin ämpärissä ja maksoin viisikymppiä, koska marjat ovat puhtaita, isoja, eilen poimittuja. Tuskin sentään ilman poimuria. Siinä viiden euron paikkeilla maksava ämpäri kuului kauppaan.
Komeita Perttelin vadelmia myytiin kymmenen puolen litran rasiaa hintaan 36 euroa. Toiset kymmenen rasiallista taidan lähipäivinä käydä itse poimimassa marjatilalla Ruskossa.
Mitä jestas tett tuollaisella määrällä mustikoita ??! lahjotko lapsiasi....?
Talvi on pitkä, mustikoita kuluu, kun niitä syö. Voi olla, että piirakoille pääsee yksi ja toinen Lietoon eksynyt. Lapsilla ja lastenlapsilla tosin on omat menonsa, mutta muita kävijöitä onneksi riittää.
Lähetä kommentti