Viiden kirjan haaste

Aamulla muiden blogeja lukiessani löysin haasteen, johon mielelläni vastaan. Minulle ja samalla monelle muulle haasteen heitti Ketjukolaaja, joka kirjoittaa Tahaton lueskelja -blogia. Sieltä löysin  kysymykset, Vastaukset kirjasin heti ksysymyksen perään.

1. Kirja, jota parhaillaan luen, oikeastaan olen vasta aloittamassa, on Orhan Pamukin Istanbul.  Se on tovin jo odottanut e-kirjana lukulaitteessa. Sen aika koitti nyt, kun olen lähdössä Heinolaan tapaamaan ystävääni. Taannoin hän kävi kaupungissa ja kehui kovasti sekä reissuaan että Pamukin kirjaa. On hauska kertailla hänen matka- ja lukukokemuksiaan, kun minullakin on jokunen sivu luettuna Istanbulista.

2. Kirja, josta pidin lapsena, oli Laura Soinnen Satuja. Se päihitti jännittävyydessä kaikki hauskat Tonttulan Pipet ja muut sellaiset lupsakat tarinat. Varsinkin Hukkasaaren salaisuus nostattaa yhä tukan pystyyn, kun muistelen sumuiselle saarelle kaapatun pojan kohtaloa.
Perin kirjan serkultani. Sittemmin se hävisi tavaroistani. Kun kerran huomasin kirjakaupan ikkunassa tutun punakantisen, vieläpä tuliterän Satuja-kirjan, ostin sen. Enää sitäkään ei löydy hyllystäni.

Ilmeisesti moni muu on syttynyt kirjan saduista, koska netistä löytyi jopa kirjan sisällys kuvana, kas tässä:






 

3. Kirja, joka jäi kesken, on Leon Urisin Exodus. Kauan sitten yritin tosissani lukea kirjan, mutta silloisen painoksen suomennos oli mielestäni tökerö. Niinpä jätin homman sikseen.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen, on aikoinaan ollut Gabriel Garcia Marquesin Sadan vuoden yksinäisyys. Viikko vierähti lukiessa tuoretta suomennosta. Huushollihommia jäi tekemättä sillä viikolla. Töissä kävin, sillä koulusta en sentään opettajana pinnannut.

Olen lukijana syttyvää sorttia, joten tämä romaani ei ole suinkaan ainoa, joka on tehnyt minuun vaikutuksen.

5. Kirja, johon palaan uudestaan, voisi olla Alice Munron Viha ystävyys rakkaus. Kerran jopa tulin ostaneeksi kirjan uudestaan ja huomasin vasta viimeistä novellia lukiessani tarinan tutuksi. Tuskin sentään enää luen tätä Munron kokoelmaa. Muutenkaan en juuri palaa aiemmin lukemiini teoksiin. Työvuosina oli toisin. Olen aikoinaan omaksi ilokseni lähes vuosittain lukenut Seitsemää veljestä. Toki Kiven tuotanto oli myös iso osa äidinkielen opettajan työtäni, samoin Kalevala, vaikka enimmäkseen peruskouluaisten omia kirjavalintoja suosittiinkin.




Terveiset Ketjukolaajalle, jonka tavoin haastan kenet hyvänsä jatkamaan ketjua. Ainakin suurlukija- Vanskin uskoisin innostuvan asiasta. Jään odottamaan, mitä tuleman pitää.